Se, mikä meille on arkea, ei ole itsestäänselvyys
Puhdas luonto, hiljaisuus, turvallisuus ja kotimainen ruoka ovat meille monesti tavallista arkea. Silti ne ovat asioita, joita moni maailmalla pitää harvinaisina. Kun kierrän Satakuntaa ja kuuntelen ihmisiä, huomaan, että juuri näistä arjen vahvuuksista rakentuu myös tulevaisuutemme: hyvinvointi, huoltovarmuus, työ ja elinvoima. Siksi niitä ei pidä pitää itsestäänselvyyksinä.
1. Kuuntelen – mitä ihmiset kertovat?
Olen syntynyt Euran Paneliassa ja asun edelleen Satakunnassa Kokemäellä. Vaikka opiskelin muuan muassa Turussa ja Tampereella, halusin rakentaa elämäni juuri tänne. Täällä kasvoin luonnon keskellä. Metsät olivat leikkipaikkojamme, ja järvet sekä vanhojen sorakuoppien kirkasvetiset lammet kuuluivat lapsuuden seikkailuihin.
Ehkä juuri siksi lähden edelleen lähes joka päivä koirani kanssa metsään. Orjapaaden kalliot ovat minulle paikka, jossa ajatukset selkiytyvät ja mieli rauhoittuu.
Kun kierrän Satakuntaa ja keskustelen ihmisten kanssa, huomaan, että eri puolilla maakuntaa pohditaan lopulta samoja asioita.
Voimmeko syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa? Säilyvätkö lähimetsät ja puistot, joissa lapset voivat leikkiä ja seikkailla ja joissa me aikuiset saamme hengähtää arjen keskellä? Riittääkö Suomessa työtä, yrittäjyyttä ja omaa ruoantuotantoa myös tulevaisuudessa?
Nämä eivät ole vain maaseudun kysymyksiä.
Ne ovat jokaisen suomalaisen arjen kysymyksiä. Ne kertovat siitä, mikä meille on itsestään selvää, mutta joka on monessa maassa jo harvinaista: puhdas luonto, turvallinen arki, kotimainen ruoka ja mahdollisuus rakentaa elämää omalla kotiseudulla.
2. Välitän – miksi nämä asiat ovat minulle tärkeitä?
Perheessämme on vuosien varrella asunut vaihto-opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen heistä oli japanilainen tyttö, joka hämmästeli kotikatumme hiljaisuutta.
Hän kertoi nähneensä Suomessa ensimmäistä kertaa elämässään tähtitaivaan.
Aluksi hiljainen lähimetsämme tuntui hänestä pelottavalta.
Vuoden lopussa hän lähti sinne yksin kävelylle.
Kaikkien vaihto-opiskelijoidemme kanssa olemme tehneet myös öisiä revontuliretkiä. Heidän ihmetyksensä sai minutkin katsomaan kotiseutuani uusin silmin.
Silloin ymmärsin jotain tärkeää
Se, mikä meille on tavallista, on monelle maailmalla ainutlaatuista.
- Puhdas ilma
- Hiljaisuus
- Turvallisuus
- Metsä, johon voi lähteä ilman pääsylippua
- Puhdas ruoka, jonka alkuperän tunnemme
Näitä vahvuuksia ei pidä pitää itsestäänselvyyksinä.
- Ne ovat hyvinvointia
- Ne ovat turvallisuutta
- Ne ovat myös työtä
Satakunnan alkutuottajat ja elintarviketeollisuus huolehtivat siitä, että suomalainen ruoka päätyy ruokapöytiin ympäri maan. Samalla metsät ja puhdas luonto luovat työtä metsätalouteen, matkailuun, tapahtumiin, luontopalveluihin ja biotalouteen.
Kun puhun luonnosta ja suomalaisesta ruoasta, puhun samalla jokaisen suomalaisen tulevaisuudesta.
3. Rakennan – mitä ratkaisuja ehdotan?
Haluan rakentaa Suomea, jossa kotimainen ruoantuotanto kannattaa, yrittäminen on mahdollista ja lähiluonto säilyy myös tuleville sukupolville.
- Haluan vahvistaa alkutuotantoa ja elintarviketeollisuutta
- Haluan, että kotimainen ruoka näkyy vahvemmin myös julkisissa hankinnoissa
- Haluan pitää huolta lähimetsistä ja virkistysalueista
- Mutta haluan myös katsoa pidemmälle
Entä jos Suomen seuraava menestystarina löytyisikin siitä, mikä meille on itsestään selvää?
- Puhtaasta luonnosta
- Hiljaisuudesta
- Turvallisuudesta
- Suomalaisesta ruoasta
Niistä voidaan rakentaa matkailua, tapahtumia, uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Siksi en puhu vain maaseudusta
Enkä puhu vain kaupungeista
Puhun Satakunnasta, puhun Suomesta
Kun suojelemme luontoa, suojelemme hyvinvointia.
Kun tuemme kotimaista ruokaa, vahvistamme turvallisuutta.
Kun pidämme huolta alkutuottajista ja elintarviketeollisuudesta, rakennamme työtä ja kasvua.
Kun hoidamme metsiämme viisaasti, luomme työpaikkoja ja uusia mahdollisuuksia.
Kun arvostamme sitä, mikä meille on arkea, rakennamme tulevaisuutta.
Haluan Suomen, jossa puhdas luonto, kotimainen ruoka, turvallisuus ja yhdessä tekeminen eivät ole vain muistoja. Ne ovat myös tulevien sukupolvien arkea.
Sillä se, mikä meille on arkea, ei ole itsestäänselvyys. Ja juuri siksi siitä kannattaa pitää huolta.
Kuvat: Sade Virtanen