Nuorten paha olo ja turvattomuus: Miksi pelkät kovemmat rangaistukset eivät riitä?

Kun puhutaan nuorten pahoinvoinnista, oireilusta ja turvattomuuden tunteesta, päädytään julkisessa keskustelussa usein nopeasti koviin keinoihin: vaaditaan lisää poliiseja, kovempia rangaistuksia ja valvontaa. Vaikka järjestys ja turvallisuus ovat yhteiskunnan kivijalka, pelkkä rikoskierteeseen puuttuminen jälkikäteen on kuin reikäisen veneen tyhjentämistä ämpärillä.
Nuorten pahan olon taustalla on juurisyy, jota poliisi ei voi korjata
Olen työskennellyt 25 vuotta koulumaailmassa ja olen nähnyt lähietäisyydeltä sen arjen, jossa nuoret tänä päivänä elävät. Pahoinvointi ei synny tyhjiössä, eikä siihen ole olemassa yhtä mekaanista ratkaisua. Jos haluamme katkaista kierteestä johtuvan turvattomuuden, meidän on uskallettava katsoa pintaa syvemmälle: mistä oireilu kumpuaa ja miten siihen vastataan ennen kuin ajaudutaan viranomaisasiakkaaksi?
Miksi nuori oireilee? Yksinäisyys, suorituspaineet ja turvallisten aikuisten puute
Nuorten lisääntynyt ahdistus ja rajahakuisuus eivät ole sattumaa. Arjen kokemukseni pohjalta nuorten pahan olon taustalla vaikuttavat erityisesti kolme tekijää:
Yksinäisyys ja yhteisöjen mureneminen
- Ennen perheet, naapurustot ja paikalliset yhteisöt kannattelivat nuorta luonnollisesti. Tänä päivänä moni nuori kokee jäävänsä yksin ajatustensa ja haasteidensa kanssa. Digitaalinen maailma tarjoaa yhteydenpitoa, mutta se ei korvaa aitoa, turvallista läsnäoloa.
Jatkuvat suorituspaineet
- Koulujärjestelmän ja yhteiskunnan koventuneet vaatimukset ajavat osan nuorista uupumukseen jo varhaisessa iässä. Kun tunne pärjäämisestä katoaa, kynnys luovuttamiseen ja oireiluun madaltuu. Nuori tarvitsee riittävästi tukea pärjätäkseen, mutta tuen ei pidä tarkoittaa vaatimustason jatkuvaa alentamista. Tavoitteena on, että jokainen nuori saa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden saavuttaa omat tavoitteensa.
Turvallisten aikuisten puute
- Nuori ei aina tarvitse erityisasiantuntijaa tai monimutkaista palveluketjua. Hän tarvitsee aikuista, jolla on aikaa pysähtyä, kuunnella ja olla läsnä ilman kiirettä.
Miten nuorten oireiluun vastataan ennaltaehkäisevästi?
Rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava, mutta turvallinen yhteiskunta rakennetaan ennaltaehkäisevästi.
Ruohonjuuritason työkokemukseni pohjalta ratkaisut piilevät kolmessa pääteemassa:
1. Aito kohtaaminen ja jalkautuva nuorisotyö
Nuorisotyö ja koulut tarvitsevat resursseja ja työrauhaa. Tarvitsemme lisää jalkautuvaa nuorisotyötä sinne, missä nuoret viettävät aikaansa: kaduille, kauppakeskuksiin ja digitaalisiin alustoihin. Kun nuori kohdataan kunnioittavasti ja ajoissa, moni kriisi saadaan ratkaistua ennen kuin se eskaloituu.
2. Ilmainen tai edullinen harrastus jokaiselle nuorelle
Harrastus ei ole vain vapaa-ajan viettoa; se on paikka kuulua johonkin, kokea onnistumisia ja rakentaa identiteettiä turvallisessa ympäristössä. Harrastusten hinta ei saa muodostua esteeksi. Meidän on vahvistettava seurojen, järjestöjen ja kunnan yhteistyötä, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on taustastaan riippumatta ainakin yksi mielekäs vapaa-ajan yhteisö.
3. Yhteisöllisyys takaisin kouluun ja asuinalueille
Nuorten palvelut on tuotava sinne, missä nuoret ovat: kouluihin. Jos aikuisten palveluja viedään sinne, missä ihmiset liikkuvat arjessaan, myös nuorten palvelut on tuotava kouluille, sinne missä nuoret ovat. Koulujen rooli sosiaalisen vahvistamisen kenttänä on keskeinen. Mikään muu yhteiskunnan instituutio ei tavoita nuoria yhtä kattavasti kuin koulu. Siksi koululla on ainutlaatuinen mahdollisuus vahvistaa nuorten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Ryhmäyttäminen, kiusaamisen tehokas ehkäisy ja yhteisöllisen oppilas- ja opiskeluhuollon resursointi luovat perustan sille, että koulu on paikka, jonne on turvallista tulla. Koulun rinnalla myös asuinympäristöjen tulee tukea nuorten hyvinvointia tarjoamalla turvallisia kohtaamispaikkoja ja mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen.
Ennaltaehkäisy on investointi. Politiikka on valintoja nuorten tulevaisuuden puolesta
Nuorten turvattomuus ja pahoinvointi eivät korjaannu vain lakipykäliä tiukentamalla tai viranomaisten määrää lisäämällä. Poliisilla on tärkeä tehtävänsä, mutta poliisi edustaa korjaavaa työtä silloin, kun jotain on jo mennyt rikki.
Jos haluamme kestävää turvallisuutta ja hyvinvointia, meidän on investoitava ennaltaehkäisyyn: arjen kohtaamisiin, harrastusmahdollisuuksiin, hyvin toimiviin ja turvallisiin kouluihin sekä mielenterveyspalveluiden matalaan kynnykseen.
Työkokemukseni kautta tiedän, että jokainen nuori haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Meidän aikuisten ja päättäjien tehtävä on varmistaa, että järjestämme siihen tilaa.
Tiesitkö Ankkuritiimistä?
Ankkuri-toiminta on toimiva esimerkki varhaisesta tuesta
Ankkuri-toiminta on poliisin, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotyön yhteinen varhaisen tuen toimintamalli. Sen tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten rikoskierrettä, väkivaltaa, päihdeongelmia ja syrjäytymistä puuttumalla huolta herättäviin tilanteisiin mahdollisimman varhain. Tiimi tarjoaa tukea sekä lapselle, nuorelle että hänen perheelleen ennen kuin haasteet kasvavat vakavammiksi.
Lähteet: Sisäministeriö (intermin.fi), Ankkuritoiminta.fi, Poliisi.fi.