Mansikkatilan yrittäjä panostaa tuoreuteen ja lähiruokaan

Mansikkatila Viljanen on viljellyt kotimaista ruokaa jo yli 30 vuotta

Mansikkatila Viljanen on satakuntalainen perheyritys, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1994. Tuolloin Marika ja Marko Viljanen ottivat vastuun Marikan isovanhempien pientilasta. Vuosikymmenten aikana tilaa on kehitetty määrätietoisesti, ja nykyisin sen päätuotantoa ovat mansikat. Lisäksi tilalla viljellään vadelmaa, mustaherukkaa, perunaa ja hernettä.

Marika Viljaselle yrittäjyys on paljon enemmän kuin ammatti, se on elämäntapa ja koti.

– Marjatilayrittäjyys on meille elämäntapa. Tämä on kotitilamme, Viljanen kertoo.

Yli 30 vuodessa ala on muuttunut merkittävästi. Viljasten aloittaessa marjat poimittiin pääosin suomalaisten voimin, mutta nykyisin kaikki poimijat tulevat ulkomailta. Samalla myös yrittäjän työnkuva on muuttunut aiempaa monipuolisemmaksi.

– Pitää hallita niin viljelijän kuin myyntipäällikönkin työt. Isompaa työntekijäjoukkoa johtaessa pitää välillä olla myös psykologi, Viljanen toteaa hymyillen.

Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia

Mansikkatila Viljasella uskotaan vahvasti lähiruoan tulevaisuuteen. Marika Viljasen mukaan kotimainen ruoka näkyy aiempaa enemmän mediassa ja julkisessa keskustelussa. Hänen mielestään kehitys on myönteinen. 

– Asiakkaille on tärkeää tietää, mistä ruoka tulee. Se tuo luottamusta ja arvostusta kotimaista tuotantoa kohtaan, Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan kuluttajien ostotottumukset vaihtelevat alueittain. Suurissa kaupungeissa ostetaan useammin pieniä eriä kerrallaan, kun taas maaseudulla marjoja hankitaan edelleen suurempia määriä ja pakastetaan talven varalle.

Lapset haluavat tietää, mistä ruoka tulee

Mansikkatilalla on tänä kesänä vieraillut runsaasti lapsiperheitä. Marika Viljasen mukaan erityisesti lasten uteliaisuus ruoan alkuperää ja viljelyä kohtaan on ilahduttanut.

– On ollut mielenkiintoista seurata, miten lapset kyselevät esimerkiksi siitä, miksi perunat ovat multaisia ja miten ne kasvavat. Moni haluaa nähdä omin silmin, mistä ruoka tulee, Viljanen kertoo.

Viljasen mukaan tilavierailut tarjoavat lapsille mahdollisuuden tutustua käytännössä siihen, miten kotimaista ruokaa tuotetaan. Samalla ne lisäävät ymmärrystä maataloudesta, ruoan alkuperästä ja suomalaisen ruoantuotannon merkityksestä.

Kotimainen ruoka turvaa tulevaisuutta

Viljasen mukaan kotimaisen ruoantuotannon merkitys ulottuu paljon yksittäisiä maatiloja laajemmalle. Kun ruokaa tuotetaan Suomessa, sen alkuperä ja tuotantotavat tunnetaan, ja samalla vahvistetaan huoltovarmuutta.

– Sää, työvoiman saatavuus sekä lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat tällä hetkellä suurimpia huolenaiheitamme, Marika Viljanen kertoo.

Hänen mukaansa suomalaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksistä on huolehdittava pitkäjänteisesti, jotta yrittäjät voivat kehittää toimintaansa ja investoida tulevaan.

– Suomalaisen ruoan terveydelliset, taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät hyödyt pitäisi pitää jatkuvasti esillä. Päätöksenteon tulisi olla ennakoitavaa, jotta yrittäjät voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti.

Huoltovarmuus rakentuu kotimaisesta ruoasta

Viljasen mukaan kotimaisen ruoantuotannon merkitys korostuu erityisesti aikana, jolloin maailman tapahtumat voivat muuttua nopeasti ja heijastua myös suomalaisten arkeen. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on, että Suomessa voidaan tuottaa ruokaa omalla maaperällä.

– On tärkeää, että tiedämme, mistä ruokamme tulee ja miten se on tuotettu, Marika Viljanen sanoo.

Hänen mukaansa kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksistä huolehtiminen vahvistaa koko yhteiskunnan huoltovarmuutta. Kun ruokaa tuotetaan Suomessa, riippuvuus kansainvälisten markkinoiden, kuljetusketjujen ja maailmantilanteen häiriöiden vaikutuksista vähenee. Samalla säilyvät suomalainen viljelyosaaminen, maatalousympäristö ja yhteys ruoan alkuperään.

– Huoltovarmuus tarkoittaa meille sitä, että niin kauan kuin viljelemme, tuotamme laadukkaita tuotteita ja pidämme huolta maastamme, Viljanen toteaa.

Elinvoimaa lähiruoasta

Viljasen tilalla tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti. Hänen mukaansa kotimaisen ruoan arvostus on vahvistunut, ja kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä.

Mansikkatila Viljasen kaltaisilla yrityksillä on merkittävä rooli Satakunnan elinvoimassa. Tilalla työskentelee sesonkiaikana noin 30 henkilöä. Myyjät ja jakelijat ovat pääosin nuoria opiskelijoita, ja poimijoina työskentelee aikuisia työntekijöitä.

Viljasen mukaan maatalous- ja elintarvikeyrittäjyys luo Satakuntaan työpaikkoja, verotuloja ja elinvoimaa. Hänen mukaansa jokainen kotimainen marjarasia, mansikkalaatikko ja lähiruokaostos tukee paikallisia yrityksiä, työllisyyttä ja huoltovarmuutta.

– Toivon, että kuluttajat suosivat suomalaista ja paikallista ruokaa. Siten tuetaan kotimaista ruoantuotantoa ja sen jatkuvuutta myös tulevaisuudessa, Viljanen sanoo.

Kuvat: Sade Virtanen