Ammatillinen koulutus tarvitsee lisää lähiopetusta, ei uusia leikkauksia

Olen saanut työskennellä ammatillisen koulutuksen parissa 25 vuoden ajan. Tänä aikana olen opinto-ohjaajana ohjannut tuhansia nuoria ja aikuisia heidän koulutus- ja urapoluillaan. 

Olen päässyt seuraamaan läheltä ammatillisen koulutuksen muutoksia. Olen saanut näiden työvuosien aikana tukea opiskelijoita ammatinvalinnassa, jatko-opintoihin hakeutumisessa, työnhaussa ja jopa yritysten perustamisessa. Samalla olen nähnyt, miten merkittävä rooli laadukkaalla opetuksella ja ohjauksella on osaamisen rakentumisessa.

Vaalien alla moni puolue sanoo, ettei koulutuksesta saa leikata. Hallituspohjasta riippumatta ammatillinen koulutus on kuitenkin ollut vuosien ajan säästöjen kohteena.

Ammatillisen koulutuksen arvostus näkyy resursseissa

Säästöjen seurauksena koulutuksen resurssit ovat kaventuneet, vaikka osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. 

Odotamme ammattiin valmistuvilta vahvaa ammattitaitoa, hyviä työelämävalmiuksia ja valmiuksia jatkaa korkeakouluopintoihin. Laadukas koulutus edellyttää kuitenkin riittäviä panostuksia.

Liian vähäinen opetus näkyy työelämässä

Kädentaitoja ei opita pelkästään seuraamalla tai tekemällä työpaikoilla. Ne vaativat harjoittelua, ohjausta, palautetta ja mahdollisuuden oppia turvallisesti ennen työelämään siirtymistä.

Myös työelämätaidot, vastuun kantaminen, aikataulujen noudattaminen ja ammatti-identiteetin rakentuminen syntyvät yhdessä oppien. Ammatillinen oppilaitos ei ole vain paikka hankkia tutkinto. 

Ammatillinen oppilaitos on myös ympäristö, jossa nuori kasvaa työelämän ja yhteiskunnan jäseneksi.

Osaavia ammattilaisia tarvitaan enemmän kuin koskaan

Erityisesti kädentaitoaloilla kyse on myös turvallisuudesta. Emme voi rakentaa vihreää siirtymää, sähköistyvää yhteiskuntaa ja kestävää kasvua ilman osaavia ammattilaisia.

Suomi tarvitsee myös tulevaisuudessa entistä enemmän tekijöitä rakentamaan, asentamaan, korjaamaan ja ylläpitämään toimivaa yhteiskuntaa. Siksi ammatillisen koulutuksen laadusta ei voida tinkiä.

Kaksivuotinen ammatillinen koulutus ei ole ratkaisu

Aika ajoin esiin nousee ajatus ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä kaksivuotiseksi. En kannata tätä. Kaksi vuotta ei riitä nuorilla laadukkaan ammattitaidon, työelämävalmiuksien, yleissivistyksen ja jatko-opintovalmiuksien rakentamiseen.

Olen vuosien aikana tavannut lukuisia nuoria, joiden jatko-opintosuunnitelmat ovat selkiytyneet vasta aikuistumisen, työelämäkokemuksen tai elämäntilanteen muutosten myötä. Siksi koulutusjärjestelmän on jätettävä ovet auki tulevaisuuden mahdollisuuksille myös silloin, kun nuori ei vielä 18-vuotiaana tiedä lopullista suuntaansa.

Ammatillisen koulutuksen tulee jatkossakin tarjota sekä vahva ammatti että todellinen mahdollisuus edetä korkeakouluopintoihin. Tätä väylää ei saa kaventaa tai sulkea.

Ammatillinen koulutus ei saa olla seuraavan hallituksen säästölistalla

Ammatillisen koulutuksen lähiopetusta on lisättävä ja opiskelijoille on turvattava kokonaiset opiskeluviikot sekä riittävä tuki oppimiseen.

Tarvitsemme pitkäjänteisiä panostuksia osaamiseen, jotta yritykset saavat tarvitsemansa tekijät, nuoret vahvan pohjan työelämään ja aikuiset mahdollisuuden kehittää osaamistaan sekä uudelleenkouluttautua. Yhteiskunta tarvitsee osaajia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Koulutus on Suomen tärkein tulevaisuusinvestointi.

Faktaa

Miten säästöt tällä hallituskaudella vaikuttavat toisen asteen opiskelijoihin?

Ammatillinen koulutus

• Ammatilliseen koulutukseen kohdistui 120 miljoonan euron valtionrahoituksen leikkaus.
• Säästön oli tarkoitus kohdistua ensisijaisesti aiemman tutkinnon suorittaneisiin opiskelijoihin.
• Oppilaitoksissa vaikutukset voivat kuitenkin näkyä vähentyneenä lähiopetuksena, ohjauksena ja tukipalveluina.
• Asumistuen muutokset vaikuttavat erityisesti opiskelijoihin, jotka asuvat opintojen vuoksi omillaan.

Lukiokoulutus

• Lukiokoulutukseen ei kohdistettu vastaavaa 120 miljoonan euron leikkausta.
• Opetuksen rahoitus on säilynyt ammatillista koulutusta vakaampana.
• Kuntien taloustilanne voi kuitenkin näkyä valinnaisten opintojen tarjonnassa ja ryhmäkoissa.
• Asumistuen muutokset koskevat myös lukiolaisia.

Keskeinen ero

Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut merkittävä valtionrahoituksen leikkaus, kun taas lukiokoulutus on välttynyt vastaavalta suoralta säästötoimelta. Siksi säästöjen vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden arjessa yleensä selkeämmin kuin lukioissa.

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Kela, valtion talousarviot 2024–2026 sekä koulutuksen järjestäjien vaikutusarviot

Kuva: Sade Virtanen