Mitä lapset ja nuoret tarvitsevat hyvään elämään?

Hyvä elämä, mitä se tarkoittaa lapselle ja nuorelle? 

Usein hyvään elämään liitetään materiaalinen hyvinvointi, kuten koti, ruokaa lautasella ja mahdollisuus harrastuksiin. Kaikki nämä ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä. Hyvä elämä rakentuu myös turvasta, hyväksynnästä ja merkityksellisistä ihmissuhteista.

Tärkeintä on, että jokainen lapsi saa rakkautta ja turvaa.

Perheen tai muiden läheisten tarjoama rakkaus ja turvallisuuden tunne ovat perusta, jonka päälle itsetunto ja hyvinvointi rakentuvat. Lapsen pitää tietää, että hän on arvokas juuri sellaisena kuin on, ei vain koulumenestyksen tai saavutusten perusteella.

Nuoret tarvitsevat myös kuuntelevia aikuisia.

Maailma muuttuu nopeasti ja nuorten elämä voi olla täynnä paineita. Sosiaalinen media luo vertailua ja ulkonäköpaineita, koulussa vaaditaan suorituksia ja tulevaisuus saattaa tuntua epävarmalta. Aikuisen tehtävä ei ole vain neuvoa, vaan myös kuunnella ilman tuomitsemista.

Jokainen lapsi tarvitsee tilaa toivolle.

Kaikilla ei ole samoja lähtökohtia, mutta kaikilla pitäisi olla mahdollisuus löytää oma intohimonsa ja kehittää taitojaan. Harrastukset, luova leikki ja rohkaisu yrittää uutta ovat olennaisia. On tärkeää, ettei lapsia ja nuoria aseteta valmiisiin muotteihin, vaan he saavat olla yksilöitä.

Hyvä elämä syntyy siitä, että lapsi ja nuori saa olla oma itsensä turvallisessa ympäristössä, jossa häntä arvostetaan ja tuetaan. Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori kokee tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Se on tärkeämpää kuin yksikään koulutodistus tai saavutettu meriitti.

Lapset ja nuoret tarvitsevat muutakin kuin lupauksia

Vaalien aikaan annetaan innokkaasti vaalilupauksia. Parhaillaan valtakunnan politiikassa puhutaan talouden tasapainottamisesta ja säästöistä. Uutisissa on ollut, että lisää säästöjä pitää löytyä muun muassa koulutuksesta ja lastensuojelusta. Mutta säästäminen lasten ja nuorten palveluista on lyhytnäköistä ja suoraan sanoen vastuutonta.

Hyvä elämä ei synny tyhjiössä.

Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia kasvuympäristöjä, laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Kun näistä leikataan, kustannukset eivät katoa, ne vain siirtyvät tulevaisuuteen ja usein moninkertaisina. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on vastuu siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa.

Erityisesti koulutus, mielenterveyspalvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat kriittisiä. Kaikki lapset ja nuoret eivät voi hyvin ja jonot mielenterveyspalveluihin kasvavat ja venyvät. Jokainen viivästynyt hoito tarkoittaa lapselle ja nuorelle lisää kärsimystä ja lopulta kalliimpaa korjaavaa työtä. Samoin koulujen resursseista leikkaaminen lisää oppimisvaikeuksia ja eriarvoisuutta. Onko meillä varaa siihen?

Kunta- ja aluevaaleissa päätetään, millaisia palveluita lapsille ja nuorille tarjotaan.

 
On helppoa puhua perheiden hyvinvoinnista, mutta todellinen tuki mitataan budjeteissa ja päätöksissä. Panostamalla lapsiin ja nuoriin investoimme tulevaisuuteen. Se on ainoa säästö, joka todella kannattaa.