Kaksi peräkkäistä päivää – kahdenlaista kaipuuta ja kiitollisuutta

Toukokuu tuo mukanaan kaksi merkityksellistä päivää: lauantain, joka tunnetaan lapsettomien lauantaina ja sunnuntain, jolloin juhlitaan äitienpäivää. Ne ovat kalenterissa vierekkäin, mutta sydämissä ne voivat tuntua maailmojen mitan päässä toisistaan.

Lapsettomien lauantai on hiljainen päivä. Se ei näy mainoksissa, siihen ei liity kukkakimppuja tai kortteja.

Se on varattu niille, joiden toive lapsesta ei ole syystä tai toisesta toteutunut. Joillekin se on valinta, toisille elämän sattuma tai kehon salainen murhe. Se voi olla täynnä rauhaa, mutta usein se kantaa mukanaan myös näkymätöntä surua, jota ei ole helppo sanoittaa.

Äitienpäivänä kiitollisuus täyttää monen kodin.

On aamiaistarjottimia, pieniä askarteluja ja rakastavia halauksia. On myös äitejä, joiden syli on joskus ollut täynnä, mutta nyt tyhjä. On äitejä, joiden lapset eivät enää ole täällä. On niitä, jotka ovat vasta matkalla äidiksi – toivoen, peläten, odottaen.

Näiden kahden päivän rinnakkaisuus on kuin elämä itse: täynnä rakkautta ja kipua, toivoa ja luopumista. Meidän tulisi muistaa, että kaikkien tarinat eivät mahdu postikorttiin. Jokainen äitiyden muoto, myös toive, joka ei koskaan toteutunut on arvokas.

Tämän viikonlopun suurin lahja voisi olla lempeys

Lempeys sanoissa, jotka lausumme. Lempeys niissä asioissa, joita jaamme ja joita jätämme jakamatta. Lempeys niille, jotka juhlivat ja niille, jotka surevat tai pysyvät hiljaa.

Ja ennen kaikkea kiitollisuus. Kiitollisuus elämän monimuotoisuudesta, rakkauden eri sävyistä. Kiitollisuus niistä, jotka ovat hoivanneet muita – omia tai toisten lapsia – sydämellään ja läsnäolollaan. Kiitollisuus ihmisyydestä, joka ei mittaa arvoa vain biologialla, vaan sillä, kuinka rakastamme.

Hyvää lapsettomien lauantaita. Hyvää äitienpäivää. Hyvää viikonloppua kaikille meille.

Olen kokenut vuosien lapsettomuuden ja pitkän odotuksen jälkeen olen saanut kokea äitiyden. Tunnen kaipuun ja tunnen kiitollisuuden molemmat kasvot. Tänä viikonloppuna jokainen tunne on oikea. Jokainen sydän ansaitsee tulla nähdyksi. Iso ja lämmin halaus meille kaikille. 

Olen vuosien aikana kääntänyt pääni seuraaville "huudoille": äiti, mama, mom, mamita ja ummi. Jokainen niistä on ollut kutsu rakastaa ja tulla rakastetuksi. 

Äiti, tukiäiti ja monien vaihto-oppilaiden host-äiti