Sä kuulut joukkoon

Joskus maailma tuntuu kovalta. Ihmiset kulkevat ohi katse alas painettuna, tulee tunne ettei kukaan huomaa. Joskus riittäisi, että joku näkisi, pysähtyisi ja kysyisi: "Miten sulla menee?" 

Syrjäytyminen ei tapahdu hetkessä. Se on hiljainen prosessi, joka alkaa siitä, kun kokee ettei ole kenellekään tärkeä. Siksi myös pienillä teoilla on valtava merkitys. 

Meillä jokaisella on vastuu siitä, että yhteiskunta tuntuu yhteiseltä. Se ei tarkoita ihmeellisiä tekoja. Se tarkoittaa pientä ja sydämellistä läsnäoloa. Se tarkoittaa katsekontaktia, kutsua mukaan ja kuuntelemista.

Välittäminen ei aina ole suuria sanoja tai tekoja. Se on läsnäoloa. Se on katse, joka kohtaa. Korva, joka kuuntelee ilman kiirettä. Käsi, joka ojentuu silloin, kun askel alkaa horjua. Meillä kaikilla on valta tehdä toiselle päivä kevyemmäksi ja joskus jopa elämä vähän valoisammaksi.

Osallisuus ei synny papereilla. Se syntyy teoilla, jotka sanovat: "Sinä kuulut tänne meidän kanssa!"

Miten ehkäistä syrjäytymistä?

• Ensimmäinen askel on ennaltaehkäisy ja koulutuksen sekä hyvinvoinnin turvaaminen. 
• Jokaiselle nuorelle on löydettävä oma polku koulutuksen tai työelämän parissa. Tämä tarkoittaa riittäviä tukipalveluja kouluissa, oppisopimuskoulutukseen panostamista ja työnantajien tukemista nuorten palkkaamisessa. 
• Lisäksi nuorille pitää tarjota polkuja, joissa voi onnistua omalla tavallaan. Joku löytää itsensä tekemällä, toinen tarvitsee aikaa. 
• Mielenterveyspalveluiden ja sosiaalisen tuen on oltava saatavilla nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kun apua tarvitaan, sitä ei voi jäädä odottamaan kuukausiksi tai vuosiksi.  
• Lisäksi tarvitaan harrastuksia, joissa kukaan ei jää yksin ja tarvitaan yhteisöjä, joissa jokaisella on lupa olla juuri sellainen kuin on.

Maailma muuttuu, kun me muututaan. Kun valitaan katsoa toisiamme silmiin, kysyä kysymyksiä ja jäädä kuuntelemaan vastauksia. Kun uskalletaan välittää, vaikka ei tiedettäisi tarkalleen miten.

Syrjäytymisen ehkäisy on investointi hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen

Me kaikki tarvitsemme tunteen, että olemme tarpeellisia ja kuulumme joukkoon. Tarvitsemme tunnetta siitä, että meillä on merkitystä. Toivo syntyy hetkistä, joissa joku sanoo: "Tuu mukaan!"  

Syrjäytymistä ei ehkäistä yksin. Mutta yhdessä me voimme vaikuttaa siihen, että kukaan ei jää yksin koulussa, työelämässä, yhteisössä tai omassa arjessaan.

Yli 24 vuotta koulumaailmassa opettajana, opinto-ohjaajana.