Ehdokkaana sydän mukana

Olen yli 24 vuotta työskennellyt koulumaailmassa opettajana ja opinto-ohjaajana. Työssäni olen saanut kulkea lasten, nuorten ja heidän perheidensä rinnalla arjen iloissa ja haasteissa. 

Minulle tärkeintä on se, että jokainen lapsi ja nuori saa kasvaa turvassa, tuettuna ja toiveikkaana. Alue- ja kuntapolitiikassa haluan olla rakentamassa palveluita, jotka eivät ole vain lukuja taulukossa, vaan elävää arkea. Ihmistä varten.

Miksi lähdin mukaan politiikkaan?

Mietin todella pitkään ja kieltäydyinkin vuosien aikaan monta kertaa. Neljän vuoden välein moni puolue otti yhteyttä ja kehui, miten juuri heidän puolueensa on paras mahdollinen. Ennen lupausta lähteä mukaan tutustuin useamman puolueen vaaliohjelmaan.

Ennakkokäsitykseni politiikasta oli, että se on liian jäykkää, liikaa kylmää kapulakieltä ja kyynärpäitä. Mutta ensimmäinen vaalikierrokseni onkin ollut täynnä lämpöä, naurua, konkareiden tukea sekä yllättävän paljon kahvia, pullaa ja hernekeittoa.

Mutta miksi sitten talviloman päättyessä lupauduin mukaan? Lähdin, koska haluan tuoda päätöksentekoon lisää inhimillisyyttä. 

Uskon, että hyvä yhteiskunta rakentuu siitä, miten kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia ja miten kuulemme toisiamme silloinkin, kun olemme eri mieltä. Haluan olla rakentamassa parempaa arkea ihmiseltä ihmiselle.

Ihmisten tarinat jäävät sydämeen

Yllättävin asia on ollut ihmisten avoimuus. Se, että he kertovat omista huolistaan, peloistaan, toiveistaan, aivan tuntemattomalle. Tulee tunne, että olen hetken jonkinlainen kanava, johon ihmisten toivo ja turhautuminen laskeutuvat hetkeksi ja se tekee olosta nöyrän.

Ensikertalaisesta on ollut myös hämmentävää se hurmos, joka syntyy ihmisissä, kun puolueen puheenjohtaja tai alueen kansanedustaja saapuu paikalle. Tämä on hämmentänyt positiivisella tavalla. Ammatikseni puhuvana ja työssäni paljon esiintyvänä, olen ihaillut kansanedustajien "ilman paperia puhetta" ja ihmisten kohtaamisen taitoa.

Hämmentävän ilahduttavaa on ollut luonnollisesti se, kun joku pysähtyy oikeasti kuuntelemaan minua tai sanoo: "Hyvä kun olet ehdolla". Se saa ajattelemaan, että ehkä tällä tekemisellä ja mukaan lähtemisellä on merkitystä.

Ensikertalaisena olen oppinut, että politiikassa tärkeintä ei ole aina osata kaikkia vastauksia. Tärkeintä on uskaltaa kysyä, kuunnella ja olla aidosti läsnä.